Terve, minoon Pauliina ja minä tykkään panna olutta!
Tämä on tarina minusta ja oluesta.
Itse olen juonut olutta aina 18-vuotiaasta asti ja muistan ajan, kun mäyräkoiran sai hintaan 7,99 €. Silloin mentiin edullisuus edellä. Varsinainen kipinä kuitenkin syttyi kymmenen vuotta myöhemmin keväällä 2016, kun vietin restonomiopintojeni 3 kuukauden työharjoittelujaksoa Baijerissa Alppien juurella Grainaussa. Työskentelin hotellin ravintolassa tarjoilijana, jonkin aikaa keittiössä apulaisena ja lyhyen jakson myös kerroshoitajien mukana. Tutustuin saksalaiseen ravintola- ja olutkulttuuriin. Ero suomalaiseen on mielestäni merkittävä. Varsinkin se miten olueen suhtauduttiin. Olueen suhtauduttiin myös elintarvikkeena paljon arvostavammin kuin meillä. Oma olutmakuni onkin kallellaan saksaan ja tsekkeihin. Niitä enimmäkseen tulee myös pantua.
Oluen valmistuksen maailmaan minut ja puolisoni Akin johdatteli Aleksi Tamminen järjestämällään kotioluen valmistuksen kansalaisopistokurssilla keväällä 2017. Muistan olleeni hyvin innoissani, mutta myös 90 % ajasta aivan pihalla. Valmistusprosessi oli itselle täysin vieras ja tuntui massiiviselta operaatiolta. Kynä sauhuten teimme muistiinpanoja kaikesta mitä kurssilla tapahtui. Aleksin pitämä kurssi oli se, joka saksassa syntyneen kipinän sai roihahtamaan tuleksi. Haaveilimme omista panovehkeistä, mutta asuimme silloin vielä opiskelijakaksiossa, joten ei vain ollut säilytystilaa. Puhuimme, että sitten kun meillä on omakotitalo, niin lähtee. Talo ostettiin neljä kuukautta myöhemmin ja olisiko panovehkeet ostettu 2017–2018 taitteessa. Siitä se sitten alkoi. Ensin se oli yhteinen harrastus, sitä kuuluisaa ihanaa yhdessä tekemistä. Ensimmäinen iso ponnistus oli häihimme ruokajuomaksi valmistamamme Häädoppeli. Harrastus hiipui muutamaksi vuodeksi lasten ja remonttien vuoksi, mutta koulun myötä aloittelin sitä taas isosti kesällä 2023. Aki siirtyi lähinnä laadunvalvontatehtäviin ja joi sen mitä valmistin.
Valmistuin restonomiksi keväällä 2018 ja mieli halaji vielä bio- ja elintarviketekniikan opintoihin rakkaudesta olueen, mutta koska säästöt olivat huvenneet, menin töihin. Esikoinen kun ilmoitti tulostaan, aloitin tammikuussa 2019 insinööriopinnot polkuopintoina ja jatkoin syksyllä tutkinto-opiskelijana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Melkein kuusi vuotta ja kolme lasta myöhemmin sain opinnot pakettiin lasten ja leipätyön ohessa. Opintoni kruunasi työharjoittelu, jonka tiimoilta perustin tämän verkkokoulutuksia tarjoavan yrityksen. Opinnäytetyönäni valmistin koululle opetusmateriaalia oluen valmistuksesta. Kaiken mitä opinnoissani pystyin fokusoimaan olueen, sen tein. Tämän johdosta, otan vapauden tituleerata itseäni olutinsinööriksi.
Nykyään olut on rakas harrastus, sivutoimi ja edelleen maailman mielenkiintoisin prosessi. Miten neljästä raaka-aineesta saat luotua aina vain kaikkea uutta ja kiehtovaa? Oluen valmistaminen on rentouttavaa ja jännittävää. Palkitsevin hetki on se, kun ensimmäisen kerran pääset tuotostasi maistamaan. Aina ei tule niin hyvää, mutta ai jumansviidu sitä tunnetta, kun onnistuu. Parhaaseen tulokseen pääsee yleensä asioissa, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Kuten Pystykorvaolut, jossa metsästyskoiramme olivat inspiraationa, ja joka ylsi Valtakunnallisen kotiolutkilpailun 2023 toiselle sijalle sarjassaan. Sitä erää valmistin ja vaalin kyllä extrarakkaudella.
Nämä verkkokurssit on tehty rakkaudesta lajiin ja tavoitteenani on innostaa ihmisiä olutharrastuksen pariin. Oluen paneminen ei ole vakavaa ja parhaimmillaan se on rentoa, luovaa ja yhteisöllistä puuhaa. Kuten moni muukin harrastus, kotioluen valmistus on välinelaji ja tähän saa uppoamaan paljonkin rahaa, mutta alkeellisillakin välineillä pääsee todella pitkälle. Hyvän oluen valmistus ei vaadi viimeisintä huutoa olevia laitteistoja ja välineitä. Ja se on omista mieltymyksistä kiinni, haluatko kotiisi automatisoidun pienpanimon vai autenttista käsityöläismeininkiä.
Jos olet miettinyt itse oluen valmistusta kotona, mutta et tiedä mistä aloittaa tai urakka tuntuu valtavalta, hyppää mukaan! Kaikki ovat aloittaneet joskus. Suomessa on upea kotiolutyhteisö, joten tässä hommassa et tule jäämään yksin.
Let’s make homebrewing great again!
-Pauliina